Sattumaa vai satumaa eli kiemuroita perinnönjaossa

on

Täti kuoli hoitokodissa. Kunnallinen edunvalvoja oli hoitanut viimeiset vuodet Tädin asioita. Edunvalvoja oletti, että Tädillä ei ole lähiomaisia, koska Täti oli naimaton ja lapseton. Tädin kuoleman jälkeen edunvalvoja huomasi sattumalta Tädin huoneessa tutun mieshenkilön valokuvan. Lisäksi edunvalvoja tunsi kyseisen henkilön lapset. Edunvalvoja päätteli, että tämän jo kuolleen miehen lapset ovat jotain sukua Tädille.

Soitettuaan miehen pojalle selvisi edunvalvojalle, että Täti oli kuusilapsisen sisarussarjan viimeinen elossa ollut ja että valokuvan mies oli hänen veljensä. Näin selvisi myös Tädin sisaren ja veljien lapsille, että Täti on kuollut.

Edunvalvoja oli antanut asianajotoimistolle tehtäväksi hoitaa Tädin perunkirjoitus. Toimisto oli jo ryhtynyt tilaamaan Tädin ja Tädin sukulaisten virkatodistuksia. Homma oli hankalaa, sillä ihmiset olivat asuneet eri paikkakunnilla. Tietoja piti pyytä eri seurakunnilta ja maistraatista. Tämän vuoksi perunkirjoitusta ei voitu pitää normaalin kolmen kuukauden kuluttua kuolemasta.

Oli kulunut puoli vuotta. Asianajajalta tuli kutsu perunkirjoitukseen. Hän valitteli, että ei ollut saanut selvitettyä kaikkien perikunnan osakkaiden tietoja. Paikalla olleet serkukset toki tiesivät, että yksi heidän serkuistaan oli muuttanut Amerikkaan ja kuollut siellä. Serkun kaksi lasta asuivat edelleen kyseisessä maassa. Kuinka ollakaan yhdellä serkuista oli lähes kaikki tarvittava tieto tämän Amerikan serkun lapsista.

Vaikka perukirja saatiin tehtyä annetuilla tiedoilla, piti vielä saada yhteys Amerikkaan. Vaikka yhteys saatiin, ei saatu tarvittavia tietoja, koska nämä lapset eivät halunneet olla missään tekemisissä Suomeen. Sitten päätettiin tehdä anomus maistraatille, jotta amerikkalaisille saataisiin edunvalvoja. Näin voitaisiin laittaa Tädin asunto myyntiin ja tietysti saada lopullinen perinnönjako aikaiseksi.

Lopulta, kun yli puolitoista vuotta oli kulunut Tädin kuolemasta, kokoontuivat serkut ja Amerikan lapsille määrätty edunvalvoja asianajajan toimistoon. He hyväksyivät perinnönjakosopimuksen lainvoimaiseksi ja sitoutuivat olemaan sitä millään perusteella moittimatta.  Perinnönjakokirja allekirjoitettiin, ja serkut saivat perintönsä. Tietysti vain Suomessa asuvat. Edunvalvojalle jäi tehtäväksi selvittää perintöasioita ulkomailla asuvien osakkaiden kanssa.

Mainokset