Rollaattorin ajokoulussa

Leipämoottorilla kulkevia liikkumisvälineitä on ainakin yksi-, kaksi-, kolmi- sekä nelipyöräisiä. Ikää kun kertyy, tarvittavien pyörienkin lukumäärä monasti hypähtää neljään. Ja silloin vasta jalat onkin pidettävä tukevasti maassa – ainakin vuorotellen.

Miten näillä rollaattoreilla sitten kuljetaan, kun edes ajokorttia ei tarvita? Hyvä olisi kuskin saada edes alustava opastus, sillä tuolla vehkeellä on omat kommervenkkinsä. Menin ottamaan asiasta selvää.

Jarrujen käyttö on todella otettava vakavasti. Turun jalkakäytävät ovat hyvin usein vinot – eikä ainoastaan torin ympärillä – silloin on oltava herkällä kädellä jarruissa kiinni, ettei vaunu ala vetämään sivulle. Pienikin pysähdys on hyvä varmentaa iskemällä jarrut pohjaan, muuten voi havaita katselevansa yksin näyteikkunaa.

Nousu bussiin tai jollekin korokkeelle käy niin että ensin nostetaan rollo ylös, painetaan jarrut kiinni ja vasta sitten itse noustaan ottaen tukea rollosta. Alastulo käy päinvastoin: tullaan selkä edellä korokkeen reunalle, jarrut pohjaan ja vasta sitten askel takaperin alas, lukittu rollo tukee laskeutumista. Kun ollaan tukevasti maassa, avataan jarrut ja nostetaan vehje alas.

Rooma on seitsemän kukkulan kaupunki kuten Turkukin. Ylä- ja alamäkeä täälläkin löytyy ihan tarpeeksi, vaikka yrittäisi niitä kiertää. Alamäessä kannattaa pitää jarruja puolivälissä, jarruttamassa menoa. Rollaattori kun on menopeli ja alkaa kyllä vetää perässään, jos sille antaa mahdollisuuden.

Lepohetkiä varten rollossa on istuin ja sitä kannattaa käyttää hyväksi – muistaen lukita jarrut ettei tule lähdettyä seikkailulle, ehkä jopa hurjastelemaan näillä kaltevilla kaduillamme.

Olen kuullut sanottavan että rollaattorilla on raskasta kulkea ja sillä tuntee jokaisen klommon maassa, varsinkin sadevesikourut jalkakäytävillä ovat haasteellisia. Näin se on, kyllä, mutta sitä raskautta voi keventää kävelemällä rollon välissä, kädet suorina sivuilla jolloin pitää hoitaa vain rollon paino esteiden yli. Jos nojaa eteenpäin vehkeeseen, joutuu nostamaan omaakin painoansa kourujen ja muhkuroitten yli.

Kolareita näillä ajopeleillä ei kuulema ole rekisteröity – hyvä me ikäihmiset!

 

Hyviä reissuja toivottaa,

Päivi Eskola, tiedotusryhmä