Viimeinen henkäys

Olimme huomanneet jo jonkin aikaa, että äiti ei ole ihan yhtä reipas kuin aikaisemmin. Askel oli hitaampaa, piti päästä pitkälleen eikä ruokakaan maistunut.  Tammikuun alussa vietettiin hoitokodissa 101 vuotta täyttävän äidin syntymäpäiviä vain ihan lähimpien kanssa. 100-vuotisjuhlat olivatkin olleet aivan toista luokkaa. Sitten alkoi kuulua hoitajien taholta viestiä: äiti oli kovin väsynyt, eikä jaksanut olla…

Uusi vuosi ja uudet kujeet uudessa työpaikassa ja kaupungissa

Aloitin työt suunnittelijana Vanhustuessa joulukuun puolessa välissä. Ensimmäiset viikot kuljin töihin Oulusta, koska pääsin muuttamaan vasta joulun välipäivinä. Muuttaminen uuteen kaupunkiin on sinänsä tuttua, koska olen aiemmin muuttanut opiskelupaikkojen vuoksi Rovaniemelle ja Jyväskylään. Rovaniemeltä valmistuin liikunnanohjaajaksi (AMK) ja Jyväskylästä terveystieteiden maisteriksi. Ensimmäinen kuukausi uudessa työpaikassa on vierähtänyt todella nopeasti. Uutta asiaa on edelleen tullut päivittäin,…

Tuettava ystävä ja tukiystävä

Aloin toistakymmentä vuotta sitten ihmettelemään, mikä on Turun Seudun Vanhustuki ry. Eila ykkönen Jäätyäni työkyvyttömyyseläkkeelle minulla oli tukiystävyyden suuruinen aukko arjessani. Ei kauankaan, kun huomasin olevani koulutuksessa Sairashuoneenkadun piskuisessa toimitilassa. Elettiin syksyä 2006, ja hetken kuluttua olin sitoutunut ystäväksi Eilalle. Hän oli hurmaava Eila ykkönen minulle vuosien ajan, poismenoonsa asti. Eila kakkonen Eila kakkosen kanssa…

Pyöräytä onnenpyörää

Moni on varmaan Turun Seudun Vanhustuen esittelytilaisuuksissa nähnyt värikkään onnenpyörän, pyöräyttänyt sitä ja ehkä saanut voitonkin mukaansa. Viime loppukesällä, elokuun kauniina lämpimänä päivänä olimme tukiystävätoiminnan Santerin kanssa lähdössä Uittamon lavalle ikäihmisten päivätansseihin esittelemään yhdistyksen toimintaa. Paikalla oli kaupungin edustajia ja muita vapaaehtoistoiminnan tahoja.  Laitoin tanssimekon päälle ja menoksi. Mietimme, mikä olisi paras tapa esittelylle yleisötapahtumassa….

Turvaa itsemääräämisoikeutesi hoitotahdolla

 Alzheimerin tautia sairastava 55-vuotias mies, lääkehoito. Mies on kotihoidossa. Tarvittiin lyhytaikaista hoitoa viikonlopun ajaksi, joten potilas käveli terveyskeskuksen vuodeosastolle omissa vaatteissaan perjantaina. Sunnuntaina potilas istui geriatriseen tuoliin sidottuna, kuolaavana, kävelemättömänä sairaalan vaatteissa. Tapaus ei ole ainutlaatuinen. Kuolemaa tekevän ja parantumattomasti sairaan ihmisen  hoito ei aina vastaa potilaan omia toiveita siitä, miten hän haluaa tulla kohdelluksi…

Elämän makua

Sisu, tuon supi suomalaisen sanan todellinen merkitys löytyy juuristamme. Sisu on ollut suomalainen ase niin urheilukentillä kuin sodissa itsenäisyytemme puolesta. Ennen kaikkea se on ollut läsnä kotirintamalla, naisten joukossa. He tekivät maatilan työt, hakkasivat puut ja ruokkivat lapsikatraan. Lisäksi he joutuivat aivan liian monesti täyttämään sekä perheen isän että hellän äidin roolin. Joukossamme on useita…

Oletan + oletat = oletamme?

”Kuinka voisin kertoa sen, kun näet, mutt` et kuuntele. Vaikka kuinka selitän, sä väärin minut ymmärrät.” Miten ja missä vaiheessa elämää alat ajatella, että omat vanhempasi vanhenevat ja heidän kuntonsa heikkenee? Ja missä vaiheessa elämää lapsi ei enää olisi lapsi vanhemman silmissä? Jos yhteydenpito on heikkoa tai välimatka pitkä, miten voit pysyä ajan tasalla joka…

Elämästä ei jäädä eläkkeelle

Työpaikan ovi on suljettu viimeisen kerran, läksiäiskahvit juotu, työkaverit halattu ja hyvästelty kyynelten kimaltaessa silmänurkissa. Tähänkö elämä nyt päättyy? Lapset ovat lentäneet maailmalle, eikä koiran kanssa lenkkeily tarjoa ohjelmaa koko päiväksi. Tarpeettomuuden tunne voi koskettaa syvältä ja viedä edessä olevilta toimintakykyisiltä vuosilta sisältöä ja merkitysarvoa. Silloin kannattaa muistaa, että yhden oven sulkeutuessa avautuu monia uusia,…

Yksin – yksinäinen?

Nykyään puhutaan paljon ihmisten yksinäisyydestä ja ilmeisesti tarkoitetaan sen koskevan vain iäkkäitä ihmisiä. Kyllä yksinäisyys voi olla arkipäivää monen muunkin eri-ikäisen ihmisen elämässä ja elämän eri vaiheissa. Seuraavassa kerron omasta näkökulmastani yksin olemisesta – ja miten olen itse saanut torjuttua yksinäisyyden tunnetta. Itse olen yksineläjä ja ollut sitä jo tosi kauan. Alkoi siitä, kun tyttäreni…

Kirjeystävyys

Hei kaikki! Olen 83v Ritva Turusta. Olen saanut Turun Seudun Vanhustuki ry:ltä tukihenkilön, joka on jo kolmen vuoden ajan käynyt luonani, kaksi tuntia kerrallaan. Tämä tuensaanti auttaa tosi paljon. Hän kannustaa ja tuo uusia näkemyksiä yksitoikkoiseen elämääni. Mutta nyt kirjoitan kirjeystävyyksistä. Ottakaa kantaa: Mitä mieltä olette kirjeystävyydestä? Olen tässä miettinyt, miksi kirjeiden kirjoittelu on tosi…